9.8.2012 Neljäs päivä

9.8.2012 Neljäs päivä

Oulusta matka jatkuu kevyesti tietä pitkin. Rokki raikaa metallisemmin ja ennen kuin huomaammekaan olemme Suomen ja Ruotsin rajalla! Mitä! Rovaniemelle piti mennä eikä Ruotsiin! Äkkiä takaisin! Suomi, älä jätä! 

Tarkemman kartan luvun jälkeen löydämme jälleen oikealle tielle ja ajamme kohti Rovaniemeä. Parikymmentä kilometriä ennen pohjoisinta rautatieasemaa huomaamme kyltin 

hiidenkirnuista. Sinne! Jääkautisia muodostelmia röykkiöittäin! Netti kertoo niiden sijaitsevan Rautiosaaren kylässä, jonne olisi takaisinpäin matkaa jo melkoisesti. Huoltamollakaan ei meitä osata neuvoa, siellä niitä on metsässä. Päätämme jättää hiidenkirnut toiseen kertaan ja suunnata alkuperäisen suunnitelman mukaan kohti Koiliskairan luontokeskusta. Keskus on jo suljettu, mutta sen vieressä Tankavaarassa on Kultakylän leirintäalue. Parkkipaikka, vessat ja suihku kutsuvat meitä ja ajamme perille. 

Kultakylä on pieni mutka nelostieltä jossa ei paljoa sijaitse. Leirintäalue, mökkejä, sauna, pieni julkisivumainen lännenkylää muistuttava keskus. Vastaanotto löytyy ravintolasta ja paikka on sisältä vielä kitchsisempi kuin ulkoa! Telttapaikan laskuttaa valkopartainen hattupäinen vanha mies, joka on kuin suoraan elokuvasta. Saatuamme teltan pystyyn ja sankaroituamme ruoan nukumme onnellisesti.