14.1. Barcelona
Kuten yleensäkin isoissa museoissa, kokonaisuus sekoittuu ja jälkikäteen on vaikea sanoa mitä kaikkea tulikaan koettua. Ihan alkuun voin edelleen sanoa etten osaa vieläkään määritellä mitä nykymaalaus on.
Edellinen päivä meni flunssaa nukkuen joten koitin valita pienemmän kohteen joka ei vaatisi niin paljon. Can Framis esitteli tällä erää vain kokoelmaansa ja pysyvää näyttelyä, väliaikaiset näyttelyt alkavat vasta lähdön jälkeen joten niihin ei ole mahdollisuutta. Museo oli kohtuuhintainen, 5€, henkilökunta ja esittelet olivat englanniksi, itse näyttely taas ei. Rakennus itse seisoo samalla tasolla Kiasman kanssa vaikka onkin tehdasrakennuksen uusittu.
Tein kierrokseni aikana hajanaisia muistiinpanoja joten yritän nyt poimia niistä teille edes jotain nimiä ja kuvia ajatusten kera.
Ensimmäinen hämmennykseni oli englanninkielisen esitteen kieli, jokaisen ”gallerian” eli numeroiden väliseinällisen pienen välitilan kuvaus oli kirjoitettu ensimmäisessä persoonassa, kuin viesti kuraattorilla katsojalle. Erittäin kummallista!
Nyt itse asiaan eli poimintoja näyttelystä, oman makuni mukaan ja kärsivällisyyteni rajoissa muistiinpanoista poimittuna!
Isidre Manils, sarja Kisses 2006
Kuvat on poimittu elokuvien ruuduilta teatterista, suutelevia ihmisiä. Hahmot ovat väräjäväisiä, harkiten epätarkkoja mustalla kokonaisella taustalla, tiivistäen kokonaisuuden ja toimivat yksittäisinä teoksina suppealle väriskaalalla.
Kuva museon sivuilta.
Katsoin pitkään että turkoosissa työssä on kaksi istuvaa hahmoa suuteleminen kasvojen sijaan.
Cristina Sampere, Se tanca El cercle
Mieleen jäivät tunnelma, realismi, syvyyden tuntu, yhdistettynä synkkään värimaailmaan ja reilusti valutettuihin reunoihin. Jossain tämä pillerikasa resonoi omassa kokemuksessa.
Kuva on varastettu internetistä.
Omaa maisemalliset tulevaa aihettakin ajatellen tämä oli tutkimisen arvoinen niukkuudessaan. Vähäisten värien käyttö maalauksellisuudessa kiinnittivät huomioni. Kuinka paljon tarvitaan maiseman muodostumiseen? Yksi vaakaviiva?
Pere de Ribot, Paisatge (estudi), 1999
Muita mainitsemisen arvoisia lyhyitä poimintoja. Googlatkaa kuvat itse, kärsivällisyys meni ja edessä on bisseä!
Josep Niebla, El Mar en la memòria
Massiivisuudessaan vaikuttava. Voisin hukkua niihin sinisen syvyyksiin.
Frida In plastic bags, Mario Pasqualotto
Erivärisistä muovipusseista tehty Frida Kahlon muotokuva. Koostaan huolimatta teos jätti tyhjäksi.
Zigurat de Miste ris, Julio Vaquero
Vaikuttava koossaan, realismissaan, epätodellisuudessan ja tietysti värimaailma vetoaa minuun. Vieressä luonnollisen kokoinen piirrosluonnos näyttelyssä, huhhuh. Joillakin on enemmän kärsivällisyyttä kuin minulla.
Jo museon avaava teos jätti muistikuvan. Lita Cabellut ja Trilogy of the doubt jäi taidokkuudessaan ja hmm, mahtipontisuudessaankin mieleen.
Voi miten monta teosta olisin halunnut jakaa teidän kanssanne! Sen sijaan olin suomalainen lammas enkä kuvauksellisia johtuen kuvannut yhtään ja kuvien etsiminen kokonaisen museon verran on hieman työläämpää kuin mitä minulle blogin pitämisestä maksetaan (0€.) Käykää katsomassa jos voitte.
Museokauppantarjoaa taskukirjoja taiteilijoista siedettävään hintaan, mutta kielen vääryyden vuoksi vältin kiusaukset. Muutamankin taiteilijan kohdalla tekniikka olisi kiehtonut.
Kiusaukselta en välttynyt Lomografia Embassy kaupassa. Onneksi heillä ei ollut Dianaa normiversiona, muuten olisin kävellyt ulos paljon köyhempänä. Nyt jäi käteen yksi sävyfil I ja kaksi infrapunafilmiä. 120mm neulanreikäkameraa odotellessa!
Tästä sitten eksyin valokuvanäyttelyn avajaisiin ja muutamiin goottilainen korttelin gallerioihin ennen kämpille ryömimistä. Galleriat eivät olleet kummoisia, mitä muutaman näin, mutta valokuvanäyttely oli tutkimisen arvoinen. Avajaisia pitänyt taiteilija kertoi tekevänsä kuviensa kuviot veden ja äänen avulla,yhdessä teoksessa vieraili lepakko. Päätilan galleriasta vei infrapunalla kuvattu Barcelona -näyttely. Joka nurkassa oli kuitenkin oma pieni kokonaisuutensa ja monen teistä postikortti tarttui käteen ostoja tai askarteluja tältä reissulta.
Okei, kaivan vielä galleria linkin, sitten lopetan!
Ja avajaistaiteilija oli Joan Teixidor.
