Huomasin aamulla olevani itikanpuremilla käsistäni ja kuten aiemminkin

epäilin olin unohtanut kosteusvoiteeni hostelliin. Lisäksi ostamani

kirja jäi bussiin. Laho on laho pää.

Bussi jätti meidät jonkin matkaa bussiasemalta josta oli servisi

kuljetus asemalle. Sompailimme asemalta vanhalle hostellille ja

sieltähän se rasva löytyi. Kysyimme minne laukun voisi jättää päiväksi

ja heidän ratkaisunsa oli ottaa se heille säilöön. Tästä kiitollisina

suuntasimme kohti uusia seikkailuja. Pyörimme Itsenäisyysjadun

ympäristössä tutkien kujia ja katuja, kävellen Taksim-aukiolle asti.

Söimme mukavassa ravintolassa loisteliasta linssikeittoa ja muuta

ruokaa. Mukava ruokailu tosin päättyi siihen että tarjoilija kaatoi

salaatinkastikkeet päälleni. Kovasti pahoitteli mutta lasku oli

kokonainen ja mitään yritystä korvaukseen ei kuulunut. Lopulta sovimme

että takki menee pesulaan, noidan sen kahden tunnin päästä ja lasku on

heidän.

Ja sitten jatkamme matkaa. Onnistuimme löytämään itsemme vanhan miehen

restaurointityöhuoneesta ja ystävällisesti hän esitteli töitään.

Kiertelimme kirjakauppoja ja ostimme kaiken etsimämme ja hieman

päällekin.

Ilma alkoi muuttumaan vilppiseksi mutta onneksi rokkibaarissa nautitun

oluen jälkeen sai jo etsiä syrjäkujan pesulan ja takin. Tietenkin

kiersimme noin kilometrin etsiessämme oikeaa kujaa väärästä suunnasta.

Rasvatahra ei tietenkään takista vesipesulla lähtenyt eikä takki kestä

kemiallista pesua, joten hailakan kastikerannun kanssa on nyt

elettävä.

Lohduttavan suklaan oston jälkeen suuntasimme Eminönüsta Aasian

puolelle Istanbulia tapaamaan loppumatkan emäntäämme Ilkiziä.

Lyhyen bussimatkan jälkeen meidät saateltiin varakkaan oloisen alueen

kolmioon josta ei Ikean keskeltä löydy pölyhiukkastakaan. Lyhyen

seurustelun jälkeen kaaduimme nukkumaan onnellisina suihkusta ja

majoituksesta.

Päivän fakta: Ette kertakaikkiaan halua tietää mitä puhelumeni

autocorrect haluaisi näihin viesteihin kirjoittaa. Olen pohtinut

millaista dadaa seuraisi jos antaisin korjausten olla paikoillaan!

Ainuin ja Turkista: Internetkahvilat ja call shopit sekä puhelimen

latausautomaatit ovat yleinen näky. Nettikone maksaa hävyttömän vähän,

vartissa ei mennyt liiran yli.