Anna allekirjoittaa hakemusta. Frida taivastelee Kiinan vaatimaa pumaskamäärää.

Sus siunakkos, mikä taistelu!

Perjantaina alettiin täyttää viisumihakemuksia, tänään ne viimein saatiin valmiiksi ja kiikutettua postiin.

Ei Venäjä nyt vielä mitään – yhden aanelosen täyttää huitaisee muutamassa minuutissa. Mongolian viisumin kaksi aanelostakin oli vielä kevyttä pikku raapustelua.

Ne olivat ne Kiinan viisumihakemusjärkäleen kymmenen sivua, jotka hiljensivät nämä hilpeät matkalaiskandidaatit perimmäisten kysymysten äärelle. Sellaisten kuin:

  • Pitääkö työhistoriaa kovinkin pitkälle listailla? (Laitettiin vain viimeisimmät.)
  • En itse asiassa koskaan valmistunut Turun taiteen ja viestinnän oppilaitoksesta. Jätänkö kohdan tyhjäksi? (En jättänyt. Jos täyttävät mun lasini rajakuulustelussa, voin kyllä kertoa, miksi jäi valmistumatta…)
  • Voiko sukulaiskohtia jättää tyhjiksi? (Voi, mutta pitää perustella, miksi.)
  • Olen kyllä suorittanut asevelvollisuuden, mutta ei teillä Kiinassa näköjään semmoista idunhalailupuidensyömistouhua kuin siviilipalvelus tunneta? Jatkovalikoissa näkyi vain sotilasarvoja, jos vastasi ”kyllä”. (Päädyin ”ei”-vastaukseen.)
  • Mitä tähän ”oletko koskaan kuulunut ammatilliseen, sosiaaliseen tai hyväntekeväisyysorganisaatioon”-kohtaan uskaltaa oikein laittaa? (En maininnut ammattiliittoni erityisalaa varmuuden vuoksi.)
… ja olihan se!

Lisäpuzzlepelitehtävää Kiinan sähköinen viisumilomake tarjosi vielä majoituspaikkojemme oikeisiin hallinnollisiin alueisiin sijoittamisen saralla. Esimerkiksi Pingyao-kaupunkia ei millään löytynyt kaupunkivalikosta – ei englanniksi, ei kiinaksi. Viimein Google Mapsia zoomailemalla sattumalta selvisi, että se kuuluu Jinzhongin prefektuuritason kaupunkiin. Pingyao on vain sen yksi alue.

Kiinan viisumilomake myös jämähteli sivulta toiselle siirryttäessä pitkiksi ajoiksi ja välillä kokonaan. Onneksi hakemuksen sai tallennettua välillä.

Sinne meni! Huh.

Lopulta kaikki oli kuitenkin täytetty, paperit pinottu, pino pakattu ja paketti postitettu.

”Tommonen keskiverto apurahantäyttörupeama”, totesi Anna.

Kirjasin henkiseen muistiooni: keskiviikkona leikkaan tukkani ja haen töitä.